maanantai 3. joulukuuta 2018

Blogimummokin on maskuliininen - toivottavasti ei kuitenkaan toksisesti



Sotkeuduin toimittaja Ivan Puopolon Twitter-keskusteluun feminismistä. Puopolo peräänkuuluttaa tiedettä tasa-arvokeskustelun pohjana ja etsii yksiselitteistä vastausta siihen, mitä patriarkaatilla oikein tarkoitetaan. Eli siis ei voi taistella jotain sellaista vastaan, jota ei ole määritelty. Keskustelusta tuli niin sekava, että omatkin ajatukseni katosivat, joten olen nyt yrittänyt kirjoittaa ylös joitakin pointteja, jotta selvittäisin ainakin itselleni, missä seison. Linkin Puopolon artikkeliin löydät tekstin alta.  




1.    Esitän oman teoriani, joka ei välttämättä noudata mitään feminististä suuntausta tai tieteellistä keskustelua.  En väitä, että asiat ovat näin, tämä on ehdotus.

2.    On mahdollisesti geeneistä riippuvia ominaisuuksia, joista osaa näyttäisi esiintyvän enemmän pojilla kuin tytöillä ja osaa toisinpäin. Ajattelemme, että pojat ovat esimerkiksi enemmän kilpailuhenkisiä tai aggressiivisia ja tytöt enemmän hoivaavia.

3.    Puhumme maskuliinisista ja feminiinisistä ominaisuuksista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vain miehet ovat maskuliinisia ja naiset feminiinisiä. Olemme kaikki jossakin paikassa janalla näiden ääripäiden välillä.

4.    Maskuliinisuuteen liitettävät ominaisuudet eivät sinällään ole pahoja tai feminiinisyyteen liitettävät hyviä. Selvitäksemme tarvitsemme sekä aggressiivisuutta että kykyä ottaa toiset huomioon.

5.    Geenit eivät myöskään ole kohtalomme, vaan niiden ilmiasuun voi kasvatuksella ja kulttuurilla vaikuttaa.

6.    Voimme kuitenkin puhua hegemonisesta maskuliinisuudesta, koska maailmaa tarkkaillaan usein maskuliinisuuden kautta. On vallalla pärjäämisen kulttuuri, joka äärimmilleen vietynä aiheuttaa sotia ja suurta tuhoa.

7.    Hegemoninen maskuliinisuus johtaa myös miesten epätasa-arvoon ja syrjäytymiseen, koska kaikki miehet eivät suinkaan vastaa maskuliinisuuden ihannetta.

8.    Patriarkaatti on isänvaltaa, johon liittyy erilaisten hierarkioiden pitäminen itsestäänselvyytenä. Miehiä on pidetty naisia kykenevämpinä. Tämä näkyy valta-asemien miesvaltaisuutena, mutta myös siinä, että miehet ovat määritelleet naiseuden.

9.    Tasa-arvoisuutta korostavissa maissa naiset ovat omalla taistelullaan järkevien miesten kanssa yhteistyössä saavuttaneet yhä parempia asemia. Tämä maa on suhteellisen hyvä yhteiskunta juuri siitä syystä.

10.  Yhteiskuntamme ei kuitenkaan ole valmis. Sekä miehet että naiset kärsivät epätasa-arvosta, jonka jäljet johtavat hegemoniseen maskuliinisuuteen.

11.  Ihmisen ymmärrys asioista kehittyy jatkuvasti, jos siihen vain annetaan mahdollisuus. Yhä enemmän naisia hakeutuu ”miehisille” aloille ja miehiä naisvaltaisille aloille, jos heitä siihen rohkaistaan.

12.  Tulevaisuudessakin tilanne voi olla se, että miehet tai naiset ovat enemmistönä joillakin aloilla. Tämä ei ole ongelma. Pääasia on, että arvostamme aloja riippumatta siitä, mikä sukupuoli niissä on yliedustettuina. Tämän pitää näkyä palkkauksessa.

13.  Kun maskuliinisuuden ylivalta on saatu kukistettua, ymmärrämme, että hoivaaminen on ihmiskunnan säilymisen kannalta vähintäänkin yhtä tärkeää kuin vaikkapa mobiilisovellusten kehittäminen ja myynti.

14.   ”Feminismi” tai ”patriarkaatin” murtaminen ei tarkoita miesvihaa. Se tarkoittaa sitä, että ihmiset voivat olla yksilöitä, omia itsejään, ilman ulkopuolisia pakotteita. Tämä hyödyttää molempia sukupuolia.

15.  Kaikesta hyvästä kehityksestä huolimatta maailmamme on suurten uhkien kohteena. Uutiset kertovat katastrofeista, jotka vain näyttävät seuraavan toisiaan. Lopullinen katastrofi on ilmastonmuutos, joka suurella todennäköisyydellä tulee tuhoamaan kaiken.

16.  Katsoessani Pariisin mellakoiden tuhoja eilen uutisista, mieleeni tuli, että kuinkakohan moni polttopullojen heittelijöistä oli naisia. Tai kuinka moni äiti tai vaimo kehotti läheistään näin tekemään? Väkivalta ei ole miesten yksinomaisuutta, mutta fyysisessä väkivallassa he johtavat tilastoja.

17.  Hierarkia ja auktoriteettien etsiminen tarkoittaa patriarkaatissa isän etsimistä. Vahvan johtajan hakeminen johtaa valitettavasti myös siihen, että valtaan onnistuu joskus pääsemään kilpailuhenkinen psykopaatti.

18.  Meillä ei ole laajemmin kokemusta matriarkaatista. Emme voi varmuudella tietää, johtaisiko se parempaan maailmaan.

19.  Naisten aseman parantuminen on kuitenkin johtanut terveempiin ja hyvinvoivempiin yhteiskuntiin. Eli näytämme olevan oikealla polulla.

20.  Maskuliinisuudessa ja feminiinisyydessä ei ole kyse arvottamisesta. Molempia tarvitaan. Kyse on niiden kanavoimisesta yhteiskuntaa ja maailmaa hyödyttäviin tarkoituksiin. Tähän tarvitaan kasvatusta.





tiistai 20. marraskuuta 2018

Vielä pitää nukkua monta yötä

With tree arrival, it's beginning to look a lot like Christmas at the White House cnn.it/2DNkQPy





Taitaa Donaldin ja Melanian joulupuu ehtiä varista ennen joulua, niin monta yötä siihen vielä on. Käytän nyt kuitenkin tilaisuutta hyväkseni pyytääkseni julkisesti anteeksi: Sorry, Donald, my mistake. Osallistuin nimittäin sunnuntaina Twitterissä villinneeseen haravointikeskusteluun. Ilkamointi oli ilmeisesti kuitenkin ennenaikaista. Kävi ilmi, että Trump ei ’raking’-sanalla viitannutkaan lehtien haravoimiseen Suomen metsistä, vaan ihan asiallisesti korjuujätteen keräämiseen.



Trump siis syytteli Kalifornian metsäpaloista huonoa metsänhoitoa ja käytti Sauli Niinistön kertomusta Suomen metsänhoidosta hyvänä esimerkkinä. No, metsien siivoaminen ihan varmasti hillitsee palojen leviämistä, mutta varsinainen syy Kalifornian paloihin on kuitenkin ilmasto-olot, joita ilmastonmuutos vaikeuttaa.


Suomi sai lyhyen ajan esiintyä metsänhoidon mallimaana. Twitterin hupiveikkojen kuvat metsiä haravoivista ja imuroivista suomalaisista eivät kuitenkaan valitettavasti vastaa todellisuutta. Suomalaisethan päinvastoin dumppaavat metsiin haravointijätettä omilta pihoiltaan. Tämän lisäksi metsiin hylätään kaikenlaista muuta sinne kuulumatonta muovipusseista vanhoihin sohvakalustoihin. En tiedä, estääkö metsien paljaaksi hakkaaminen tulen etenemistä, mutta maailman hiilinielun kannalta se on ainakin askel taaksepäin. Kansalaisaloite avohakkuiden kieltämisestä valtion mailla on jo kerännyt tarvittavan määrän kannattajia, joten se etenee käsiteltäväksi eduskuntaan. Vielä ehdit kuitenkin allekirjoittaa kansalaisaloitteen muovipussien kieltämiseksi kaupoissa: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3340


Asiasta toiseen. Jim Acostan porttikielto Valkoiseen taloon on nyt jo kumottu. Valkoinen talo myös myönsi nopeuttaneensa videota, mikä sen mukaan ei kuitenkaan ole sama asia kuin vääristely. Siis paljon melua tyhjästä. Jäämme odottelemaan rauhan ja riemun juhlaa. Vanhoihin ja vähän uudempiinkin uutisiin palaan tarvittaessa.