Vastuu on sinun

Olen kuullut, että maata hallitsee itselleen ja lähipiirilleen etuja kahmiva eliitti. Eliitillä menee hyvin: se ajelee taksilla tai omalla sähköautolla töihin eduskuntaan ja lentelee lentokoneilla ympäri maailmaa ilmastokokouksiin tai muihin hyödyttömiin tapaamisiin. Syystä, jonka logiikka ei ole minulle täysin avautunut, tämä eliitti on myös ihastunut ulkomaalaisiin ja erityisesti turvapaikanhakijoihin, joita se haluaa tänne mahdollisimman paljon elelemään leveästi suomalaisten veronmaksajien kustannuksella. Äänestäminen on turhaa, koska on varmaa, että mikään ei kuitenkaan muutu. Jos silti äänestää, kannattaa valita puolue, joka on parhaiten perillä  vilunkipelistä ja laittaa rajat kiinni. Kunhan viimeinenkin ulkomaalaiseksi epäilty on karkotettu, suomalaisille koittaa onnen aika.

Olen kuullut ja nähnyt, että jotkut myös uskovat vaikuttamiseen ja poliittiseen diskurssiin. Valtakunnan päälehden etusivun täyttää turkistarhaajien kampanja, jonka mukaan eläinten kiduttaminen häkeissä on ympäristöteko. Radion avatessani kuulen rakennusteollisuuden lobbausmainoksen: kaavoitus pitää saada jouhevasti kuntoon, jotta viimeinenkin metsikkö taajamissa voidaan muuttaa ihmisten asunnoiksi. Sosiaalinen media on täynnä eri ryhmiin kuuluvien vakuuttelua siitä, miksi juuri heille kuuluisi enemmän kuin toisille. Verotusta pitää keventää. Eläkkeitä pitää laskea ja köyhyysrajalla elävien vanhusten tuntea ylisukupolvista solidaarisuutta. Haittaveroja ei saa ottaa käyttöön, koska me tarvitsemme autoa ja syömme lihaa. Raskaan työn raataja tarvitsee halvan etelänmatkansa, eikä häntä pidä siitä syyllistää. Suomalaisten ei tarvitse vähentää päästöjään, koska suurin syy ilmastonmuutokseen on jossain muualla. Pääomatuloja ei saa verottaa, koska pääomat silloin pakenevat ulkomaille. Se minkä omalla työllään ja kyvyillään on onnistunut ansaitsemaan, täytyy myös voida saada pitää itsellään. 

Olen havainnut, että väkivalta ja ihmisten ahdistelu politiikan nimissä on lisääntynyt. Tämä tuntuu jotenkin tutulta. Näin tapahtui myös ennen toista maailmansotaa ja miljoonien ihmisten tuhoamista. Nyrkit ovat huonoin vaihtoehto asioiden hoitamiseen. En ole tietoinen mistään demokratiaa paremmasta mallista. Tuskinpa asiat ovat ainakaan paremmin siellä, missä sitä ei ole. Demokratia ei ehkä ole täydellinen eikä se tarkoita sitä, että kaikkien tahto aina täyttyisi. Silti se on mahdollisuus, ja siksi se kannattaa ottaa vakavasti. Jos edeltävät sukupolvet olisivat ajatelleet ja toimineet yhtä laiskasti, kuin nykyään usein tehdään, todellisuutemme saattaisi olla kokonaan toisenlainen. Enkä tarkoita positiivisessa mielessä. Lapsilisät, äitiyspakkaukset, päiväkodit, koulut, työajat, työttömyysturva, lomat, oikeusturva, terveydenhuolto ja itse asiassa myös yleinen ja yhtäläinen äänioikeus eivät ole tipahtaneet taivaasta. Ehkä kannattaisi myös omistaa ajatus sille, mitä oikeastaan haluaa tahtoa. Oikeudenmukaisuus käsitteenä ei ole käytössä kulunut. Niin kuin ei vastuukaan.

https://www.apu.fi/artikkelit/reetta-radyn-kolumni-te-ette-tieda-mita-politiikka-on

Elintasopakolaisia

Olen kuullut käytettävän nimitystä ’elintasopakolainen’ turvapaikanhakijoista. Nimihän viittaa ihmiseen, joka muuttaa maasta toiseen paremman elintason perässä. Suomalaisia lähti suurin joukoin Amerikkaan 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Köyhyys ja nälkä pakottivat heidät siihen. Osa lähti varmasti vain onneaan etsimään. 1960- ja 1970-luvuilla johti työttömyyden vaivaamasta Suomesta elintasopakolaisten virta Ruotsiin. Varhaisilla elintasopakolaisilla ei juurikaan ollut sosiaaliturvaa, vaan suurin osa oli valmis tekemään töitä, ja niitä he yleensä saivatkin. Suomalaisilla oli kuulemma maine hyvinä työntekijöinä, myöhemmin myös Ruotsissa, mutta toisaalta myös rettelöitsijöinä. Me vanhemman polven ihmiset muistamme hyvin ”en finne igen” -hokeman.

Nykypäivän ”elintasopakolainen” lähtee sotaa ja terroria pakoon. Jotkut lähtevät myös etsimään itselleen parempaa elämää; köyhyyttä ja nälänhätää kun maailmassa piisaa. Pari vuotta sitten, ns. pakolaisaallon mainingeissa, liikkui huhuja, joiden mukaan ihmisiä houkuteltiin jättämään kotiseutunsa paremman elintason toivossa. Uskon, että tällaista toimintaa jossain määrin harjoitettiinkin. Netissä annettiin harhaanjohtavaa tietoa eurooppalaisista hyvinvointiyhteiskunnista. Moni Välimeren yli selvinnyt joutuikin pettymään pahoin, kun kävi ilmi, että eurooppalaiset eivät olleetkaan toivottomassa heitä avosylin tervetulleiksi. 

Kun turvapaikanhakijoita haastatellaan, he eivät sano, että he tulivat tänne sosiaalietuuksien toivossa. Uskon heitä, kun he omien sanojensa mukaan ovat halukkaita ja valmiita tekemään työtä elantonsa eteen. Suomalainen järjestelmä vain ei salli tätä. Turvapaikanhakijoita säilytetään pitkiä aikoja toimettomina vastaanottokeskuksissa odottamassa päätöstä, joka usein on kielteinen. Koska kateuden ja epäluulon kulttuuri kukoistaa, osa suomalaisista ei halua, että tänne muuttaa pysyvästi asumaan muualta tulleita. Työpaikat kuuluvat meille, ja jos työnteko ei syystä tai toisesta onnistu tai huvita, meille ja vain meille kuuluvat erilaiset tulonsiirrot. En ihmettelisi, jos Migri – sen sijaan, että etsisi perusteita turvapaikan saannille – keskittyisi etsimään perusteita sille, miksi turvapaikkaa ei myönnetä. 

Olen harvoin Jussi Halla-ahon kanssa samaa mieltä. Mutta jos hän nyt tosissaan peräänkuuluttaa maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden parempaa työllistämistä, voin vain kannattaa ajatusta. Lainsäädäntöä voitaisiin muuttaa niin, että esteitä työnteolle ei ole sinä aikana, kun hakija odottaa päätöstä. Työperäistä tarveharkintaa voitaisiin soveltaa jo myös maassa oleskeleviin. On paljon töitä, joissa kielitaito ei ole ehdoton vaatimus. Monella turvapaikanhakijalla on sitä paitsi sangen hyvä ja käyttökelpoinen ammattitaito. 

Kun pienellä työeläkkeelläkään ei tahdo pystyä pakollisia laskujaan maksamaan, minun on vaikea kuvitella, että Suomessa todella olisi sellainen sosiaaliturvan taso, jonka takia kannattaa muuttaa tänne työttömäksi. Olen lukenut, että turvapaikan saaneet saavat jonkinlaista kodinperustamisavustusta, mutta tämän jälkeen heidän turvansa ei ole sen suurempi kuin suomalaistenkaan. 

Elintasopakolaisia eivät ole vain köyhistä maista lähteneet maahanmuuttajat. Heitähän ovat esimerkiksi Portugaliin veroja pakoon lähteneet reippaat seniorisuomalaiset. Vai tuliko se porsaanreikä jo tukittua? No, pidän elintasopakolaisina myös niitä Monacossa asuvia yritteliäisyydestä kauniisti puhuvia kansalaisia, joiden rahat asuvat Cayman-saarilla.

Kukkahattutädin tunnustuksia

Silloin tällöin kuulee, että kriittinen maahanmuuttokeskustelu on tässä maassa mahdotonta. Maahanmuuttoon ja pakolaisten vastaanottoon kielteisesti suhtautuvat vaiennetaan ja heidät leimataan (rasistikortti). Poliittisesti värittyneen median ja vastuuttomien poliitikkojen lisäksi pakolaisia hyysäävät vihervasemmistolaiset kukkahattutädit, jotka toivovat kaikille kaikkea hyvää ja joilla ei ole mitään tietoa todellisuudesta. Minä, kukkahattutäti, tunnustan, että tiedossani ovat ainakin nämä faktat:

1.    turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen aiheuttaa kustannuksia, jotka maksetaan suomalaisten verovaroilla

2.    ulkomaalaisten työttömyysprosentti on korkeampi kuin suomalaisten

3.    monien turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien koulutus on huomattavasti alhaisemmalla tasolla kuin suomalaisten

4.    puuttuva kielitaito on usein este työllistymiselle

5.    työttömyysprosentti on huomattavan korkea tietyissä maahanmuuttajaryhmissä, erityisesti Pohjois-Afrikasta tulleiden naisten keskuudessa

6.    ulkomaalaiset tekevät enemmän rikoksia kuin suomalaiset

7.    jotkut turvapaikanhakijat ovat syyllistyneet raiskauksiin

8.    on mahdollista, että turvapaikanhakijoiden joukkoon soluttautuu myös terroristeja

9.    meillä on maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyviä ongelmia, joita ei ole pystytty ratkaisemaan

10.  maahanmuuttajien sijoittaminen tietyille alueille voi pahimmassa tapauksessa johtaa ghettoutumiseen

11.  suurin osa turvapaikanhakijoista tulee ns. kolmannesta maailmasta, meidän mittapuumme mukaan kehittymättömistä maista

12.  kulttuuri, uskonto ja olot lähtömaissa poikkeavat huomattavasti meidän vastaavista, mikä aiheuttaa ongelmia

13.  naisen asema monissa lähtömaissa on huono ja epätasa-arvoinen

14.  osa maahanmuuttajien traditioista on meidän tapojemme ja moraalimme vastaisia, osa jopa rikoslain mukaan kiellettyjä

15.  jotkut tulijoiden mukanaan tuomat tavat soveltuvat huonosti meidän kulttuuriimme, esimerkiksi täydellinen kasvojen peittäminen ei oikein istu avoimuuteen ja luottamukseen perustuvaan yhteiskuntaan

Olen tietoinen kaikista näistä vaaroista ja ongelmista ja erittäin huolissani niistä. Silti kukkahattutätinä minun täytyy rehellisyyden nimissä todeta, että mikään näistä faktoista ei yksin tai edes yhdessä voi olla riittävä syy olla pelastamatta henkensä kaupalla pakenevaa tai hukkuvaa ihmistä.