"Mustat vievät meidän sosiaalituet"

Odottelin bussia harvojen vuorovälien kaupungissa. Ohi hurahti oudon näköinen pienbussi, jota luulin tilausajoksi. Kävikin ilmi, että se oli bussi, jota olin jo jonkin aikaa odotellut. Bussi ei tietenkään pysähtynyt, kun kukaan ei viittoillut.

.

En ollut ainoa turhaan odotellut, vaan penkillä istui noin viisikymppinen pariskunta. Rouva alkoi sadatella bussikuskia, jonka hänen mukaansa olisi pitänyt pysähtyä kaikesta huolimatta. ”Oliko se kuski musta?” hän kysyi. Selatessani epäuskoisesti aikatauluvihkoa sanoin, että värillä ei kai ole väliä, mutta harmi on, kun ei pysäyttänyt. Nainen hermostui ja huusi, että häntä on turha syyttää rasistiksi. Näin en ollut tehnytkään. Ääni voimistui entisestään, ja hän toisti pariin otteeseen: ”Minä en ole mikään rasisti, mutta totuus on, että mustat vievät meidän sosiaalituet. Olen nähnyt sen omin silmin.” Olisin mielelläni jatkanut keskustelua, mutta en voinut, koska hän käski minun pitää suuni kiinni. Olin kuulemma sellainen akka, joka haastaa vain riitaa. Odottelu siis jatkui kiusallisen hiljaisuuden vallitessa. 

On mielestäni vähän epäloogista syyttää mustia sosiaalitukien viejiksi varsinkin tilanteessa, jossa musta mies ajoi bussia. Kuvattu tapaus ei ole ollenkaan ainutlaatuinen tämän päivän Suomessa. Törmään näihin tämänmielisiin täteihin ja setiin tuon tuosta. Väitetään, että Suomessa ei saa ilmaista avoimesti maahanmuuttokriittisiä mielipiteitään. Toisaalta pahoitellaan myös sitä, että ihmiset elävät omissa kuplissaan eivätkä keskustele eri mieltä olevien kanssa. En tiedä, miten käytännössä pitäisi toimia, jos ihminen ei itse halua avointa keskustelua, vaan tarvitsee perustelemattoman mielipiteensä oman elämänsä tueksi. 

En myöskään tiedä, miltä minusta tuntuisi, jos minun valkoihoisena pitäisi päivästä toiseen selitellä tai puolustella jossakin maassa oloani. Miltä minusta tuntuisi, jos ihmiset luulisivat minun kuuluvan ulkonäköni perusteella johonkin ihmisryhmään, jossa kaikki ovat samanlaisia? Miltähän tuntuisi, jos minua syytettäisiin ”meidän” rahojen viemisestä?  Miltä minusta tuntuisi, jos minua ei kutsuttaisi työhaastatteluun nimeni vuoksi? Tai miltä tuntuisi, jos olisin samaan aikaan syytteessä sekä työn vieroksunnasta että toisten työpaikkojen viemisestä?  Miltähän minun tässä maassa syntyneistä lapsistani tuntuisi, jos hekin saisivat selitellä, mistä ovat tulleet ja miksi?

Eri näköisiä ihmisiä on Suomessa monesta eri syystä. Jotkut ovat syntyneet suomalaisiksi, jotkut ovat avioituneet tänne, jotkut ovat tulleet työn perässä, jotkut opiskelemaan, jotkut ovat turvapaikanhakijoita, jotkut pakolaisia. On aika vaikea pelkän ulkonäön perusteella päätellä, mistä syystä kukakin täällä asuu tai mitä hän täällä tekee. Sitä paitsi se on aika tarpeetonta. Eiköhän kaikilla ole oikeus olla siellä, missä heillä on oikeus olla, ihan ilman meidän ihmettelyämme?

PS

Vastaanottokeskukset sijaitsevat yleensä kaukana muusta asutuksesta. Turvapaikanhakijat viettävät siellä koko pitkän hakuprosessinsa ajan (jopa 3 vuotta) keskenään. He eivät opi suomea eivätkä tutustu suomalaisiin. Heidän sosiaaliset kontaktinsa rajoittuvat muihin turvapaikanhakijoihin. Vasta myönteisen turvapaikkapäätöksen saanut voi aloittaa kotoutumisen. Tämä saattaa joissakin tapauksissa olla liian myöhäistä, varsinkin jos henkilö on lähiseudulla vieraillessaan tai mediasta saanut sellaisen käsityksen, että häntä ei tänne haluta. 

Pienilläkin sanoilla saadaan paljon aikaan. Viha ja vihan levittäminen on paras keino muokata maaperää terrorismille. Isisiä tällainen toiminta ilahduttaa.

Ukot ovat turvallisuusriski

Ottaa päähän nuo ukot. Oikeastaan ukoista vain ne, jotka tuhoavat tätä planeettaa ja elämää täällä. Miksi niitä on niin paljon ja miksi niillä on niin paljon valtaa?

Ukot ovat valmiita uhraamaan jopa oman kansansa, jonka puolesta he valehtelevat taistelevansa. Köyhyys ja kärsimys ei heitä hetkauta, niin kauan kuin he saavat määrätä ja elää itse turvassa ja ylellisyydessä. Ja pelata koko maailmaa uhkaavaa tosi-tv-peliä. Tässä pelissä inhimillinen katastrofi seuraa toista, ennen kuin edellinen on saatu hallintaan. 

Ukoilla on paljon vihollisia. Vihollisia ovat ne, jotka eivät palvele ukkojen etuja. Viha sen sijaan palvelee heidän etujaan. Siksi on vihattava paljon ja yllytettävä vihaamaan. Vihan kohteista ei ole pulaa: vieraat kansat, pakolaiset ja muut maahanmuuttajat, vääräuskoiset ja -ideologiset, vähemmistöt, heikot ja sairaat. Monet ukot vihaavat naisia. Naisten pitääkin käyttäytyä ja pukeutua jollakin tietyllä tavalla, jotta ukkoja ei ärsyttäisi. 

Ukot sulkevat rajoja ja pitävät sisään jääneitä vankeinaan. He sotivat omaa kansaansa vastaan ja laittavat erimielisiä kidutuskammioihin. He uhkailevat ja julistavat sotia muita kansoja vastaan ja käyttävät ihmisiä tykinruokana. Ukot uskovat pääsevänsä ihmisiä silpomalla paratiisiin, jossa neitsyet palvelevat heitä. Ukot väittävät, että vain heillä on hallussaan totuus. He julistavat olevansa jumalia ja hyväksikäyttävät omia lapsiaan. 

Ottaa tietysti myös päähän akat, jotka tukevat näitä ukkoja. Tai vaihtoehtoisesti haluavat olla ukkoja. Akat äänestävät murhaajia ja rikollisia, koska ihailevat voimaa tai ainakin sitä, mitä he sillä ymmärtävät. Akat omaksuvat ukkojen ihanteita ja päämääriä ja auttavat ukkoja tuhoamistyössä. Akat auttavat ukkoja silpomaan lasten sukuelimiä. He sylkevät tummille kasvoille. Akkojenkin arvot voivat olla kovia ja ihmistä halveksivia. Tämän he katsovat voivansa hyvittää sillä, että ovat äitejä. 

Pahuus pois minusta.