Vieraat veronmaksajat

Kun puhutaan maahanmuutosta, Jussi Halla-aho ja hänen kannattajansa haluavat puhua ongelmista. Ja kaikkein mieluimmin Halla-aho juuri haluaa puhua maahanmuutosta. Olipa kyse pakolaisista tai työperäisestä maahanmuutosta, se aiheuttaa aina vain ongelmia. Ainoa keino ratkaista nämä ongelmat on olla päästämättä Suomeen muualta muuttaneita. EU-kansalaisten osaltahan me emme tätä optiota enää voi käyttää, kun EU-kriitikoiden mukaan Suomi nyt kerran on aikoinaan ”kansan tahdon vastaisesti” tähän unioniin liitetty. EU-byrokraatit päättävät nämä ja muut asiat puolestamme. 

Kun Rinne kalastelee eläkeläisten ääniä lupaamalla 100 euron korotusta pienimpiin eläkkeisiin, Halla-ahon mielestä ei kannata puhua eläkkeistä tai sosiaaliturvasta niin kauan, kun on tämä pakolaisongelma. Pahoin pelkään, että pakolaiset ovat Sote-sotkunkin taustalla. 

Ylen A-studion lähetyksessä (22.5.2018) Halla-aho ja kokoomuksen sisäministeri Kai Mykkänen väittelivät työperäisestä maahanmuutosta. Perussuomalaiseen tapaan Halla-aho ei toistuvasti vastannut esitettyyn kysymykseen, vaan halusi aloittaa valmiiksi laaditun saarnan maahanmuuton ongelmista. Toimittajan johdattelun tuloksena hän kuitenkin vähän vastahakoisesti myönsi, että jossain tapauksissa asiantuntijoita voitaisiin palkata EU-maiden ulkopuoleltakin. Missään tapauksessa tänne ei kuitenkaan pitäisi päästä siivoamaan tai kokkaamaan. Ulkomaiset työntekijät vain polkevat palkkatasoa ja nostavat elääkseen veronmaksajien kustantamia tukia. 

Mykkänen puolusti työperäistä maahanmuuttoa. Työn perässä tänne viimeisen viiden vuoden sisällä muuttaneista 90 % on työelämässä, siis heidän työttömyytensä on harvinaisempaa kuin suomalaisten. Tämä ei vakuuttanut Halla-ahoa, jonka mukaan maahanmuutto aiheuttaa aina sosiaalisia ja yhteiskunnallisia ongelmia. Kaikkien maahanmuuttajien – mukaan luettuna pakolaiset - työttömyys on korkeammalla tasolla kuin suomalaisten. Kaikista maahanmuuttajistakin on Mykkäsen mukaan silti töissä kuusi kymmenestä. Tämäkään ei vakuuttanut Halla-ahoa, joka ei nyt halunnutkaan tarkastella koko maahanmuuttoa, vaan niitä ongelmia, joita on tietyissä maahanmuuttajaryhmissä. 

Halla-ahon mukaan useissa maahanmuuttajaryhmissä työllisyysaste on alle 20%. En tiedä, mistä ryhmistä hän puhui, mutta arvelen, että työttömyys on korkealla tasolla ainakin vain vähän aikaa Suomessa oleskelleiden pakolaisten keskuudessa. Suomen byrokratia ei juurikaan tue heidän työllistymistään. Olen Mykkäsen kanssa samaa mieltä siitä, että maahanmuuttajia ei pitäisi kotouttaa työttömyyteen, vaan työllisyyteen. Työnantajien asenteet vaikeuttavat tutkitusti maahanmuuttajien työllistymistä. Ajan kuluessa myös täältä turvapaikan saaneiden työllisyystilanne kohenee. Toinen ryhmä, jossa työllisyysaste on matala, on Afrikan maista pakolaisina saapuneet naiset, joilla on paljon lapsia. Voin hyvin kuvitella, että heidän on vaikea sijoittua työmarkkinoille. 

Suomessa on koko joukko pysyvästi työttömiä suomalaisia. Osalla heistä ei ole valmiuksia, joita työelämässä tarvitaan, osalla on sairauksia tai muita rajoitteita, osa ei vain halua tehdä työtä. Toisaalta täällä on avoimia työpaikkoja, joita ei saada täytetyiksi. Halla-ahon mukaan rajoja ei pitäisi avata EU:n ulkopuoliselle työvoimalle. Hän haluaisi työllistää ensin täällä olevat tuilla elävät pakolaiset, ennen kuin tänne ”haalitaan” uusia ulkomaalaisia. Oletan, että suomalaisia suututtanut aktiivimalli on käytössä myös muualta tulleiden osalta. Ainakaan en ole kuullut poikkeuksista. Itse en usko tuohon malliin, mutta elän toivossa, että parempaa on kehitteillä sekä syntyperäisten suomalaisten että muualta tulleiden työhön pääsyn helpottamiseksi. 

Joka päivä lähiympäristössä kulkiessani näen useita työtään tekeviä maahanmuuttajia. He ovat bussi- tai taksikuskeja, kaupan kassoja, lähihoitajia ja lääkäreitä. En näe mitään erityistä syytä sille, miksi ulkomaalaiset -  myös EU:n ulkopuolelta tulevat - tai heidän jälkeläisensä eivät voisi olla hyviä työntekijöitä ja veronmaksajia. Ongelmat on tehty ratkaistaviksi.